Suomi on maaliskuun 20. julkistetun onnellisuustutkimuksen mukaan maailman 5. onnellisin maa. Tässä onnellisuuden mittaamisessa ovat vapaus, turvallisuus sekä luottamus tärkeitä kriteereitä. Nämä ovat myös arvossa pidettyjä asioita Suomen 100v historiassa. Kansallinen itsenäisyys on Suomen historian aikana ollut pääosin fyysisten rajojen turvaamista taloudellisesti, hyvinvoinnillisesti sekä sotilaallisesti. Maailma on kuitenkin muuttumassa. Kahden supervallan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen polarisoituneen maailman murruttua 1990-luvun alkupuolella, kaikki vaikutti olevan raiteillaan. Rauha vallitsi ja maailman fokus oli taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamisessa. Tämä oli kuitenkin maailman historiassa lyhyt jakso joka alkaa olla siirtymässä jälleen uuteen vaiheeseen. Valtioiden kova kilpavarustelu sekä kansallistunne ovat vahvassa kasvussa. Ei ole päivääkään ilman ”Trump” uutisia mitkä eivät nousisi kaikkialla otsikoihin. Yhdysvalloissa ollaan lisäämässä puolustusbudjettia jopa 53 Mrd dollarilla ja länsinaapurimme Ruotsi ottaa jälleen käyttöön yleisen asevelvollisuuden.
Maailma käy osin informaatiosotaa, jossa vaikutetaan vahvasti eri maiden toimintaan sekä niiden demokraattiseen päätöksen tekoon. Uusi suurvaltapolitiikan aikakausi on herännyt ja valtataistelu alkanut. Ennen tätä maailman kansainvälistyminen on kuitenkin toteutunut niin laajasti, ettei kaikkea voi enää muuttaa. Digitalisuus on rikkonut kaikki fyysiset rajat ja kansallinen itsenäisyys on paljon muuta kuin pelkät maan fyysiset rajat. Tämä tulee näkymään myös yhä voimakkaammin kyberturvallisuudessa. Kansallinen omavaraisuus kyberturvallisuudessa on yksi tulevaisuuden kilpailuvalteista. Jos Suomi on ollut 100 vuotta itsenäinen pitäen fyysisen maamme koskemattomana, on tulevaisuus digitaalinen ja siinä maailmassa suvereenisuus ja itsenäisyys ovat seuraavan sadan vuoden aikana jopa tärkeämpiä asioita kuin fyysiset kyvykkyydet. Tämän takeena on vain vahva kyberosaaminen sekä korkea kyberomavaraisuusaste. Tulevaisuudessa jokainen maa joutuu palaamaan juurilleen ja ottamaan yhä suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan sekä maan omista kyvyistä sekä osaamisesta.
Suomi on tällä hetkellä kyberturvallisuudessa vielä yksi eurooppalainen menestyjämaa. Maassa on merkittävä kyberturvateollisuus ja Euroopan mittakaavassa mitattuna olemme harvoja maita, jossa oma teollisuus on vielä siinä asemassa, että se voi toimia osin vaihtoehtona kansainvälisten jättiyritysten kybertarjonnalle. Näiden vaihtoehtojen olemassaolo on tärkeää, jotta kansallisesti on mahdollisuus luoda kyberturvallisuuteen kyvykkyyksiä jotka eivät ole täysin ulkopuolisten käsissä. Se ei tarkoita sitä, että kaikkea on kyettävä tekemään itse, vaan sitä että eriratkaisuja voidaan yhdistellä itsenäisesti ja niiden yhdistelemiseen on osaamista sekä mahdollisesti ”korkattuja” eli perusratkaisuilla toteutettuihin kokonaisuuksiin jääneet väylä ulkopuolisten tahojen vakoilulla, vaikuttamiselle sekä muille suuremmille uhille voidaan torjua, omavaraisilla kyvyillä, osin omavaraisilla ratkaisuilla sekä erityisesti ylivertaisella kyberturvaosaamisella.
Tämä vaatii myös merkittävää osaamista kyberturvallisuusasioissa, joita tulisi kehittää kaikilla tasoilla jo peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa mukaan lukien myös aikuistäydennyskoulutuksen. Suomen kansallinen menestys riippuu meistä jokaisesta. Maassa on satsattava osaamiseen, teollisuuteen sekä julkisen sektorin on panostettava ehkä Suomen tulevaisuuden kannalta tulevaan kansallisesti arvokkaimpaan omaisuuteen kyberomavaraisuuteen huomattavasti enemmän kuin nyt teemme. Muutoin olemme vuonna 2117 osana jotakin muuta kuin vapaata, turvallista – maailman onnellista maata, Suomea!
Tätä arvokasta työtä tekevät kaikki FISC ry:n jäsenet, olemme yhdessä turvaamassa Suomen suvereenisuutta seuraavaksi 100 vuoden aikakaudeksi. Tässä työssä Alertum toimii yhtenä suomalaisena edelläkävijä.
Juha Remes
Cyberlab Oy, Toimitusjohtaja sekä FISC ry, toiminnanjohtaja